Sky Dancers: Riilahti: tiistai & keskiviikko

Tiistai 8.7

Tiistai aamuna heräsin hyvän ja pitkän yön jälkeen. Puimme päälle ja pesimme hampaat ja menimme aamupalalle. Päivän ohjelmaan kuului vaellus, jonka huippukohtana pääsisimme uittamaan hevosia! Ryntäsimme listan luokse, jossa toivekkaina luin, että jospa olisin saanut jonkun niistä kuudesta hevosesta, joita olin toivonut. Niin ei. Moccahan siellä luki... Ainoa mikä lohdutti niin oli se, että Mocca kuulemma tykkää uida! Menimme tallille mökin kautta, koska ratsastaisin takaisin eli minun ei tarvitsisi laittaa Moccaa valmiiksi.

Juttelimme ja nautimme auringosta kissanpentujen kanssa kunnes Teemu (vähän vanhempi avustaja) kurvasi tallin pihaan hiekka pöllyen. Tunkeuduimme lava-auton lavalle, jossa ei ollut liikaa tilaa. Sitten cruisailimme hiekkateitä pitkin tukka hulmuten kohti rantaa, jossa söisimme pasta-salaattia ja mehua! Otimme yhteisakuvia ja nautimme auringosta, kunnes kuulimme kavioiden kopsetta jolloin heitimme kengät jalkaan ja menimme vastaanottamaan ratsastajien hevoset, jotta he saisivat otettua satulat pois ja vaihdettua uikkarit päälle.

Pian oli meidän vuoro hypätä märkien hevosten selkään ja Mocan ratsastajalla oli ollut hieman ongelmia Mocan kanssa vedessä, joten jännitti hieman, mutta se meni todella kivasti, ainoa pieni miinus oli se, että Mocca ei suostunut ravaamaan vedessä. Mutta uiminen sujui sitäkin paremmin! Valitettavasti minulla ei ole kuvia omasta uitosta, koska koko oma mökkimme oli minun ryhmässä enkä tuntenut ketään muista mökeistä, jotka ei olisi olleet myös samassa ryhmässä. Ratsastimme maaston kautta takaisin. En vieläkään löytänyt yhteistä säveltä Mocan kanssa. Jatkoimme tallilla varustehuollon parissa. Minulle meni siihen päälle 2h. ,mutta siisitiä jälkeähän siitä piti tullakin! +saihan siinä kaupanpäälle rusketuksen;) Sen jälkeen autoimme hetken heinätöissä ja pelasimme talli-porukan kanssa eri pelejä. Söimme ruuat ja puhuimme kenellä haluaisimme mennä seuraavana päivänä. Minun toiveeni kenttätunnille oli ehdottomasti Nikke, koska olin mennyt sillä aikaisemminkin ja minulla oli luvassa valmennus Jessica Aminoffilta. Joten toivoin kentälle Nikkeä ja maastoon Arskua tai Wilmaa. Illalla pelasimme nurmikentällä erilaisia ryhmäpelejä ja keräsimme olympia pisteitä! Pipsa Possut(minun joukkue) voitettiinkin yksi peli! Oli ensimmäinen ja viimeinen kerta

Menimme iltapalalle toiveikkaina yö-maaston suhteen, mutta ei mitään... Menimme mökkiin ja normaali meijeri-mökin ilta sai alkaa. Joskus yhdentoista aikoihin kuulimme askelia aulasta ja ajattalimme sen olevan tyttö, joka oli tullut suihkusta, mutta sitten suihku meni päälle ja rupesimme katsomaan ympärillemme jos joku muu puuttuisi, aillä välin sieltä hyppäsi muutama leiri-valvoja kysymään jos haluamme lähteä yö-maastoon. Ilman ylimääräisiä vastauksia leiri-avustajat kertoivat kuka menee kullakin. Minulle osui Asko! Puimme päälle ja menimme talliin harjailemaan hevosia, kun meidän lähtömme olisi (muistaakseni) 23.45. Ensimmäinen ryhmä lähti jo klo. 23.00, mutta kukaan siitä ryhmästä ei mennyt Askolla, joten minun piti laittaa valmiiksi. Päätin mennä ilman satulaa. Puimme kaikki turvavarusteet päälle, jotka omistimme ja menimme kaartoon tallin-pihaan. Minulle tuotiin palli, josta sinänsä ei ollut kauheasti apua, koska senkin jälkeen oli ongelmia päästä selkään... Lopulta pääsin, mutta suuret kiitokset paikallaan pysyvälle Askolla, vaikka roikuinkin jonkin tovin puoliksi selässä ja puoliksi maassa. Kameraa itse maastolle ne ottanut, mutta Venla K. otti minusta ja askosta yhteiskuvan. Kiitos! © Venla K.

Maaston jälkeen käperryimme toistemme kainaloihin ja aloitimme matkan pimeää tietä pitkin kohti meijjer-mökkiä, luonnollisesti metsästä pomppasi, yksi avustaja jossain asussa, en kauaa katsellut:D

Meijerissä jatkui hysteerinen meininki loppu illan...

Keskiviikko 9.7

Aamulla nukuttuani kaverini vieressä hiivin omaan huoneeseen ja yritän olla herättämättä koko taloa, koska minulla oli Jessica Aminoffin valmennus jo yhdeksältä,joten menin syömään aamupalan vartin ennen muita. Kurkkasin, että oliko listaa vielä tullut, mutta ei , joten en tiedä kenellä menisin maastoestetunnin, mutta olin jo eilen saanut tietää, että menen Nikella aamu-valmennuksen.Söin aamupalan perhoset vatsassa, koska minua jännitti toodella paljon tuleva valmennus. Suoraan sanoen juoksin talliin. Kauhukseni Nikke ei ollut paikallaan ja minua alkoi hermostuttaa, koska olin muutenkin hieman myöhässä aikataulusta. Etsin hädissäni jotakuta leiri-avustajaa tai opettajaa, mutta ei ketään missään, kiertelin ympäri tallia hermostuneena, kunnes huomasin Niken olevan kengistyksessä. Samaan aikaan kun hengitys tasaantui se alkoi taas kun tajusin, että se ei tule olemaan valmis vielä puoleen tuntiin.
Kello oli siis siinä vaiheessa puoli yhdeksän. Katsoin kelloa minuutin välein, joskus vähän useammin ja 08.58 kengittäjä sanoo voimakkaalla äänellä, "Nikke on valmis,se voidaan nyt hakea!" Juoksin heti riimuun kiinni ja siirtäessäni Nikkeä ulko kautta toiseen osaan tallia törmäsin Moaan ja pyysin häneltä apua, kun minulla oli se vajaat kaksi minuuttia aikaa olla kentällä satulat ja muut tarvikkeet päällä. Moa ystävällisenä alkoi heti laittamaan suojia ja hakemaan satulaa, sillä välin kun harjasin ja aloin laittamaan suitsia. Sitten äkkiä ulos kentälle, satulaan nousu ja kipin kapin ruohokenttää kohti. Aloitimme kertomalla nimemme ja Jessica selitti meille millä alottaisimme.

Tulimme ravissa kahdeksikkoa, jonka keskellä oli 3 puomia. Minulla oli ongelmia saada Nikke aktiiviseksi. Sitten 2 puomia yhdistettiin ristikoksi ja 1 puomi pysyi paikallaan. Tulimme ravissa ristikolle, jonka jälkeen jatkoimme laukkaa.

Hyppäsimme muutaman kerran yksittäisiä esteistä ja sitten kuulimme radan, josta menisimme ensin yhden osan illman muta rataa. Kyseessä oli yksi radan osa, joka sisälsi 3 estettä, jossa mentiin sellaista siksakkia, että piti kyllä mennä muutaman kerran, ennenkuin alkoi onnistumaan.

Lopuksi tulimme radan, jossa minulle tuli yhdellä esteellä hieman ongelmia...

Arvatkaa, ennekuin luette loppuun, että tipuinko?

Käännyin liian aikaisin ja tulimme vinosti esteelle, jolloin Nikke päätti vetää sivuun. Luulin tippuvani, mutta ollain kumman tavalla pysyin selässä ja jatkoin suoraan samalle esteelle uudestaan ja taas sama...

Kolmas kerta se toden sanoo ja yli mentiin. jo oli aikaikin Loppu ravit kiihtyivät aika vauhdikkaiksi ja siitä alun epäaktiivisuudesta ei ollut tietoakaan. Minun mielestä meillä meni hyvin siinä mielessä kuinka vähän olen hyppinyt. Nikke-fanitus vain kasvoi!

Niken pestyäni, juoksin mökin kautta vaihtamaan shortsit ja pellon reunalle kuvaamaan Ronjan ja Venlan valmennusta. Kaikkien onnistuneiden valmennuksien jälkeen menimme mökkiin hetkeksi hengähtämään ja syömään. Ryntäsin listalle ainoana, koska olin ainoa, joka ei tiennyt kenellä menee. Iloiseksi yllätyksekseni sain Arskun, jota olinkin toivonut.
Meillä oli rutkasti aikaa valmistaa lähtöön. En odottanut innolla maasto-esteitä, koska olin mennyt niitä vain Mocalla ja se ei mennyt hyvin, joten en ollut kauhean innoissani asiasta. Arsku kuitenkin osottautui aivan ihanaksi! Kaikilla mahdollisilla tavoilla. Laukka oli todella pehmeää ja reipasta. Arsku oikein kauhoi esteitä kohti! Menimme kerran radan, jonka olimme jo aikaisemmin menneet. Meni todella hyvin. Menin jopa sen isomman version!

(vahingossa, mutta kuitenkin:D) Menimme seuraavalle radalle, jossa oli 4 estettä ja viimeinen oli vähän isompi tukki. Se rata oli ehdoton suosikkini! Arskuakaan ei tarvinnut hoputella, niin sain keskittyä paljon paremmin ohjaamiseen ja jokseenkin isoisin hyppyihin mukaan pääsemiseen!

Viimeisenä menimme Ylä-ja alamäki radan, jonka lopussa oli yllä näkyvä mökki este! Se oli jännittävää hypätä, ainoastaan kolahti hieman, mutta meidän jäljiltä mitään tuhoa ei syntynyt. Lopuksi pääsimme vielä kahlailemaan!

Illalla oli vielä kauhein malli kilpailu! Jonka hävisimme, mutta oli kyllä niin kovat vastukset, että ei ihan turhaan hävitty!